Escort istanbul

Tuesday, May 31, 2016

Historiallinen näyttely



Arvet – näyttelystä
Arvet on kiertonäyttely, joka esiteltiin yleisölle ensi kertaa Västeråsissa vuonna 2011. Sen jälkeen Arvet on kiertänyt kymmenissä eri paikoissa tai alueilla.
Näyttely kertoo sanoin ja kuvin toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisista, joita on ruotsinsuomalaisten keskuudessa yli puoli miljoonaa. He ovat Ruotsissa syntyneitä tai kasvaneita suomalaistaustaisia ihmisiä.
Arvet – näyttely muodostuu lähes kolmestakymmenestä haastattelusta ja kahdestakymmenestä rullajulisteesta. Näyttelyn juoni ja aiheet tulevat esiin haastatteluista ja niiden otsikoista, kuvista ja rullajulisteiden sitaateista.
Voit lukea näyttelykatalogin kotisivumme kautta painamalla ohessa olevaa tunnuskuvaa tai
TÄSTÄ.

Arvet on näytetty kirjastoissa, museoissa, kunnantaloilla, kulttuuritaloilla tai kansalaisuuskonttoreissa. Monin paikoin näyttelyä täydennetään vielä lasten ja nuorten piirustuksilla, tarinoilla ja filmeillä. Näyttelyn avajaisissa esiintyy huomattavia ruotsinsuomalaisia taiteilijoita. Siten kyse on paitsi muuttuvasta myös osallistuvasta näyttelystä.

Mistä näyttely kertoo? Pääaiheena ovat ruotsinsuomalaisten mahdollisuudet välittää oma kielensä ja kulttuurinsa uusille polville. Näyttely kertoo kielestä, identiteetistä ja ruotsinsuomalaisesta kulttuurista.
Taiteilija Markku Huovilan tunnuskuva johdattaa aiheeseen sanan ja kuvan yhdistelmällä. Sana Arvet on myös suomea ja viittaa siihen mistä liian pitkään on vaiettu: kielen ja identiteetin menetykseen. Se kertoo myös vastarinnasta ja uusiutuvasta ruotsinsuomalaisuudesta, mutta myös yhteiskunnan politiikan ja asenteiden muutoksesta.
Näyttelyssä mukana oleva Dramatenin näyttelijä Tanja Lorentzon ryhtyi vastarintaan näytelmällään Isoäidin tummat silmät Näytelmä kertoi tuhansille ihmisille varhaisen kielenvaihdon ja äidinkielen menetyksen vakavista seurauksista.
Mukana on merkittäviä ruotsinsuomalaisia vaikuttajia kaksikielisestä mediasta, teatterista ja vähemmistökouluista, esim. Uudesta teatterista(http://www.uusiteatteri.se/) ja kaksikielisestä kulttuurilehdestä Sheriffistä.(http://sheriffix.sheriffi.se/)

Mukana on myös lukuisia taiteilijoita ja nousevia tähtiä monilta eri alueilta. Haastatteluista ilmenee, että suomalaisuus on Ruotsissa positiivista. Esimerkiksi taiteilija Anton Wiraeus on käyttänyt suomalaista taustaansa taidesauna Löylyn hengen luomiseen. Kaksikielisyydestä on tullut myös meriitti kunnissa ja työelämässä.
Hallintoalueuudistuksella on monia myönteisiä seurauksia. Västeråsin suomenkielisellä hallintoalueella työskentelevä tiedottaja Arto Pajuvirta kertoo keinoista, miten nuoret ja toisen polven ruotsinsuomalaiset on mahdollisuus vetää mukaan vaikuttamaan.
Arvet murtaa perinteisiä kuvia ruotsinsuomalaisista pelkästään työläisinä. Todellisuudessa ruotsinsuomalaiset ovat yhteiskunnassa kaikissa asemissa ja rooleissa. Monilla alueilla ruotsinsuomalaiset yltävät huomattaviin saavutuksiin.
Näyttelyn voi tilata Ruotsinsuomalaisten arkistosta.

Kontakti: Erkki Vuonokari, sähköposti: erkki@arkisto.org

Vaellusnäyttely: kohtaaminen

vaellusnäyttely

Ruotsinsuomalaisten arkisto rakensi vuonna 1977 näyttelyn, joka sai nimekseen vaellusnäyttely: kohtaaminen. Sen jälkeen näyttely on kiertänyt kymmenellä (10) paikkakunnalla Ruotsissa ja Suomessa. Tällä hetkellä  (maaliskuu 2010) näyttely on Eskilstunan kaupungintalolla. Vaellusnäyttely on kaksikielinen ja sen päämääränä on kertoa ruotsinsuomalaisen vähemmistön synnystä ja erityisesti suomalaisten joukkomuutosta Suomesta Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen. Joukkomuutto oli niin raju, että sadat tuhannet ihmiset muuttivat Suomesta Ruotsiin. Vuosina 1969 -70 80.000 suomalaista muutti Ruotsiin parin vuoden aikana. Tällä hetkellä suomalaistaustaisten lukumäärä on jo lähes 670.000 ihmistä. Tähän lukuun lasketaan kuuluvaksi kolme sukupolvea.

Suomi ja Ruotsi ovat hyvin paljon toistensa kaltaisia, mutta on myös olemassa koko joukko kieleen ja kulttuuriin liittyviä eroja. Sen vuoksi suomalaiset ovat saaneet taistella äidinkielen ja oman kulttuurinsa puolesta. Aluksi suomalaiset olivat siirtolaisia, mutta tällä hetkellä Ruotsin suomalaiset ovat yksi viidestä kansallisesta vähemmistöryhmästä ja suomi on tunnustettu vähemmistökieli.  Suomalaisuus oli yleensä nousussa 1970-ja 1980-luvuilla. 1980-luvulla Ruotsin suomalaiset puolustivat oikeuttaan äidinkieleen ja kaksikielisyyteen jopa koululakkojen ja mielenosoitusten avulla.

Näyttely nostaa esiin suomalaisten työpanoksen Ruotsin työelämässä. Suomalaiset naiset työskentelivät jopa suuremmassa määrin kodin ulkopuolella kuin ruotsalaiset kanssasisaret. Tulos oli sekä hyvä että huono.  Taloudellisesta itsenäisyydestään naiset saivat maksaa liian usein terveyden menetyksellä.  Usein työolot olivat kuluttavia ja yksitoikkoisia.

Suomalaiset naiset ylittivät yleensä rajoja helpommin kuin miehet. Naiset sopeutuivat nopeammin ja he myös menivät miehiä useammin naimisiin ruotsalaisten kanssa.

Näyttely pohjautuu tutkimusaineistoon ja naisten ja miesten arkistoon lähettämiin tarinoihin. Osa tarinoista on myös kuunneltavissa ja luettavissa arkiston kotisivun kautta.

Voit katsoa koko näyttelyn alla olevan osoitteen kautta:  http://www.arkisto.org/PDF/vikvagg.pdf

toptan içgiyim antika,kadıköy antika,eski eşya